Toimii kuin junan vessa - Spiel Essen 2026 messumatkaraportti osa 2

Mun pakko matkustaa on jonnekin
Entisestä pois juna vie
On aivan sama minne kiirehdin
Kun vain pitkä on tie
Matkaan lähden
Matkaan lähden
Matkaan lähden
Matkaan lähden
Matkaan lähden
Mulla kauas menolippu on

 Kuten tästä voi jo ehkä päätellä niin lauantain teemaksi nousi enemmän tai vähemmän juna. Aamulla kun aloimme suunnitella siirtymistä Essenin suuntaan vilkaisin paikallista julkisen liikenteen sovelusta aikataulujen etsimiseen ja vastassa oli ensimmäinen yllätys: pikajuna Esseniin lähtee noin 45 minuutin päästä ja seuraavia saakin odottaa. Tässä kohtaa laitoin vielä syyksi lauantain ja kavennetut vuorot. Kun pääsimme Düsseldorfin keskusasemalle niin tämä juna olikin peruttu, kuten näytti olevan moni muukin juna. Aseman kaiuttimet paukuttivat jatkuvalla syötöllä tiedotteita joista ainakin osa liittyi rajatun saksan kielen osaamisen perusteella junien perumisiin. Tässä kohtaa kuitenkin löytyi toinen junayhteys suoran sijaan vaihdolla, vaihto nyt lisäisi alkuperäiseen aikaa noin 45 minuutista 90 minuuttiin. Tässä kohtaa tarkistin ensmmäistä kertaa taksisovelluksesta hintaa Düsseldorfista Esseniin mikä oli noin 70 euroa, vähän kallis kun olimme kuitenkin ostaneet päivälipun junaan. Päätimme tässä kohtaa ottaa tämän vaihtoehdon, kuitenkin vähän ennen lähtöä alkoi juna tyhjentyä ja kun tarkistin sovelluksesta niin jatkoyhteys Esseniin oli kadonnut listalta. Katsiun yritti tiedustella viereiseltä paikalliselta jotain tarkempia tietoja, sen paremmin onnistumatta joten päätimme jättää junan. 

Lähijuna Esseniin ilmestyi johonkin (seurasimme siis sekä Googlehaun, rautatien taulujen ja Ruhrin alueen joukkuliikenteen sovelluksta) lähteväksi noin puolen tunnin päästä ja päätimme koittaa onnea sen kanssa. Onni oli kuitenkin jälleen hyvin väliaikainen, laiturin infotauluissa pyöri jokin ilmoitus mikä lähemmin tarkisteltuna kertoi ettei lähijuna Esseniin pysähtyisi Essenissä. Mitä ihmettä??? Tiedustelu paikallisilta oli tällä kertaa hedelmällisempi ja ilmeni ettei tämä juna kulkisi tällä kertaa kuin puoleen väliin, mistä pitäisi siirtyä joko bussilla tai taksilla Esseniin. Taksi maksaisi sovelluksen mukaan täältä noin 50 euroa joten ei ehkä. 

 Sitten löytyi taas uudestaan aikaisempi linja junan vaihdolla mikä lähtisi pian, matka kestäisi taas vaihdon kanssa sen 90 minuuttia eli tuplat suoraan lähijunayhteyteen. Nyt päätimme hypätä tähän junaan kun muita vaihtoehtoja ei tuntunut enää olevan. Juna oli muuten varsin tyhjä ja yhdellä asemalla odoteltiin taas 10 minuuttia ylimääräistä. Ennen vaihtopaikkaa oli seuraava juna Esseniin jo peruttu mutta vielä tässäkin kohtaa odotimme vielä jonkinlaista ihmettä koska seuraava juna menisi vain noin puolen tunnin päästä. Vähemmän yllättäen sekin vielä peruttiin joten nyt oli jo pakko tyytyä taksisovellukseen. Täältäkin hita oli vielä noin 50 euroa puolen tunnin matkalle. Bonuksena kuitenkin oli aivan erilaiset näköalat mitä junan kanssa näkee. Ja ilman tätä aamupäivän junaepisodia olisi jäänyt tämä Wuppertaliksi osoittautunut kaupunki kokonaan näkemättä. Wuppertal vastasi paljon enemmän omia mielikuvia Ruhrin alueen kaupungista jokilaaksoon keskittyneestä teollisuuskaupungista eikä täälläkin koko kaupungin läpi kulkeva industriaalihenkinen monorail ainakaan vähennä mielikuvaa. Ilman messureissua olisi voinut kaupunkiin tutustua enemmänkin.

 Pääsimme lopulta Esseniin kaikkien sattumusten jälkeen vain noin kaksi tuntia alkuperäistä aikataulua myöhemmin mikä tuntuu aika uskomattomalta. Olin ostanut ennakkoon tärkeimmät pelit jo edellisenä päivänä joten nyt jäi jäljelle enää loppujen ei niin pakollisten pelien hankkiminen. Taksi jätti meidät pohjoiselle sisäänkäynnille ja täältä oli jopa lyhyempi matka käydä nämä hakemassa joten alkoi se päivä vihdoin paistamaan risukasaan, kun vielä kaikki nämä pelit löytyivät eivätkä olleet loppuunmyytyjä. Katsiunilla kävi huonompi tuuri kun muutama peli oli myyty jo loppuun tässä vaiheessa, mutta pari peliä tarttui silti mukaan. 

Currywurstin jälkeen oli tiedossa reissun toinen postitusepisodi mikä nyt sujui jo kuin vanhoilta tekijöiltä. Episodit luulisi loppuneen jo tähän ja metron ruuhka oli jopa odotettavissa. Junaliikenne oli päivän aikana palannut lähestulkoon raitelleen mutta ehkä nyt jo vähemmän yllättäen pikajuna takaisin Düsseldorfiin oli jälleen kerran pahasti myöhässä minkä takia lähijuna mikä lähti vain noin kymmenen minuuttia myöhässä oli aivan ääriään myöten täynnä ja tarjolla oli vain seisomapaikkoja kyynerpäätaktiikalla höystettynä. Mainittakoon myös että läheskään kaikki matkustajat tässä junassa eivät edes olleet messukävijöitä vaan paljon paikallisia oli myös eksynyt samaan junaan.

 Düsseldorfin päässä piti käydä jälleen testaamassa uusi dönerpaikka ennen hotellia ja hotellilla toki vielä pelailtua taas hieman ennen nukkumaan menoa. 

Sunnuntaina ei enää ollut suuntana Essen, mutta lento takaisin Suomeen oli vasta illalla joten tässä kohtaa jäi aikaa tutustua tarkemmin Düsseldorfiin ennen paluumatkaa. Ei se paluumatkakaan kyllä mennyt aivan putkeen joten siitä ja sunnuntain tunnelmista voi hyvin vielä kirjoittaa oman matkaraportin. Mutta sitä odotellessa kuvia lauantain messureissusta ja odottamattomasta vierailusta Wuppertaliin alla.